Knehtilässä viljellään luontoa kunnioittaen

 

Knehtilän tilan peltoja viljellään luonnonmukaisin menetelmin. Luomuviljely ei maatalousyrittäjä Markus Eerolan mukaan ole puuhastelua, vaan siinäkin pyritään mahdollisimman hyviin satoihin luonnon omia vahvuuksia hyödyntäen. Erityisesti maan hyvällä rakenteella ja vesitaloudella on suuri vaikutus satoihin.

”Tilamme on ollut luomutuotannossa vuodesta 2010 lähtien ja ratkaisu on ollut meille oikea. Luomuun siirtyminen on tuonut paljon lisää ymmärtämystä luonnon kiertokulkuun. Työmäärä on hieman kasvanut ja uusia koneitakin on jouduttu hankimaan, mutta ostopanosten määrää on pystytty vähentämään”, Eerola kertoo.

Luomuviljely on neljän vuoden aikana parantanut selvästi maan rakennetta. Esimerkiksi lierojen määrä on lisääntynyt.

”Viljojen sato on luomuun siirtymisen seurauksena pienentynyt 10–20 prosentilla. Tavoitteena on kuitenkin vuoroviljelyn, typensitojakasvien ja uusien viljelymenetelmien avulla päästä takaisin aikaisempiin satoihin mahdollisimman pian”, Eerola suunnittelee.

Luomuviljely tukee mainiosti Knehtilän tilan matkailuelinkeinoa, sillä monet ravintolassa käytettävät raaka-aineet saadaan omilta pelloilta.

”Monille asiakkaille on tärkeää, että tarjottavat ruoat on kasvatettu luomumenetelmin ilman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita”, ravintolatoiminnasta vastaava Minna Sakki-Eerola sanoo.

 

Knehtilän tilan luomujauhoja ja -hiutaleita voi ostaa tilamyymälästä.

Knehtilän tilan luomujauhoja ja -hiutaleita voi ostaa tilamyymälästä.

 

 

Viljaa ja viherlannoitusta

Knehtilän tilalla viljellään 340 hehtaarin peltoalaa. Tänä vuonna pelloilla kasvaa muun muassa syys- ja kevätvehnää, kauraa, ohraa, hernettä ja tattaria.

Koska tilalla ei ole tuotantoeläimiä, pitää noin kolmanneksella alasta viljellä joka vuosi viherlannoituskasveja, jotta maassa riittää ravinteita viljelykasveille. Viherlannoituskasveina käytetään typensitojakasveista apilaa, hernettä, härkäpapua ja sinimailasta. Lisäksi nurmilla kasvaa timoteita.

Tilan ulkopuolelta ostettavina ravinteina käytetään luomuviljelyssä sallittuja orgaanisia lannoitteita, muun muassa luulihajauhoa, ja jonkin verran myös lähitalleilta saatavaa kompostoitua hevosenlantaa.

 

20

Markus Eerola kylvi luomuvehnää toukokuun viimeisinä päivinä Hyvinkään Ahdenkalliossa.

 

 

Äkeellä ja haralla rikkakasveja vastaan

Rikkakasveja luomutilalla torjutaan muun muassa kasvinvuorotuksen avulla. Kasvukauden aikana rikkakasveja hävitetään rikkakasviäkeellä ja optisesti rikkakasvit tunnistavalla riviväliharalla.

Koska peltoala on iso, pitää käytössä olla tehokkaat koneet, jotta Suomen lyhyehkö kasvukausi pystytään hyödyntämään mahdollisimman tarkasti. Kylvökoneen leveys on kuusi metriä ja rikkakasviäkeen yhdeksän metriä.

Syksyllä osa viherlannoitusnurmista kynnetään ja muiden kasvien kasvulohkot muokataan järeällä kultivaattorilla, jotta kasveista jäänyt eloperäinen aines sekoittuu tehokkaasti maan pintakerroksiin.

 

19

Puna-apila sitoo typpeä ilmakehästä. Apila-timotei-viherlannoitusnurmi onkin luomutilan ravinnetuotannon kivijalka.

 

Satelliitit ohjaavat traktoria

Tilan traktoreissa ja työkoneissa on täsmäviljelylaitteistot, jotta viljelytoimet osuvat juuri oikeaan kohtaan peltoa eikä viljelypanoksia hukkaannu. Satelliitit ja GPS-mastot ohjaavat traktorin 3,5 sentin tarkkuudella oikeaan kohtaan eikä kuljettajan tarvitse välttämättä koskea lainkaan ohjauspyörään.

 

21

Tietotekniikan avulla toteutettavassa täsmäviljelyssä viljelypanoksista saadaan paras hyöty irti. Traktori saa sijaintitiedon satelliiteista ja GPS-mastoista 3,5 sentin tarkkuudella.

 

Suojavyöhykkeet vähentävät huuhtoumaa

Maa-aineksen huuhtoutumista vesistöihin Knehtilän tilalla ehkäistään suojavyöhykkeillä, joita on perustettu kymmenen hehtaarin alalle ojien ja vesistöjen varsille. Pienempien pelto-ojien reunoilla on vähintään kolmen metrin levyiset suojakaistat. Tilan läpi kulkee Palojoki, joka on osa Vantaanjoen vesistöä.

 

Mukana Carbon to Soil -hankkeessa

Markus Eerola ottaa luomuviljelyssäkin mielellään kokeiltavaksi uusia ja ympäristön kannalta entistäkin parempia viljelymenetelmiä. Sen vuoksi hän lähti pilottitilana mukaan myös Carbon to Soil -hankkeeseen.

Hankkeessa jokainen mukana oleva tila sitoutuu vähentämään peltojen muokkaamista, jolloin maan vesitalous, multavuus ja mururakenne paranevat. Hyväkuntoinen maa säilöö ja vapauttaa tehokkaammin vettä sekä kasveille tärkeitä ravinteita. Hyväkuntoinen maa sitoo myös hiilidioksidia tehokkaammin, mikä tekee maatilasta ilmastonmuutosta hillitsevän hiilinielun.

 

23

Luomuviljely parantaa maan rakennetta: ilmatila ja vedensitomiskyky lisääntyvät. Lierotkin viihtyvät paremmin.