Yhdeksän sukupolvea
Vuodesta 1796
Tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1796. Nykyinen isäntä Markus Eerola on Knehtilän kahdeksas isäntä ja yhdeksäs sukupolvi on jo vahvasti tilan toiminnassa mukana.
Knehtilä on yksi Suomen suurimmista kasvinviljelyyn erikoistuneista luomutiloista.
Viljelykierto
Tilan 340 hehtaarin viljelykierrossa kasvavat mm. kaura, ruis, tattari, vehnä ja öljyhamppu sekä viherlannoitusnurmi.
Kierrolla on keskeinen rooli. Se pitää maaperän elinvoimaisena ja vähentää tarvetta ulkopuolisille panoksille.
- Kaura
- Ruis
- Tattari
- Vehnä
- Öljyhamppu
- Viherlannoitusnurmi
Maaperä keskiössä
Uudistavaa ja luomuviljelyä
Knehtilässä uudistavia viljelymenetelmiä on toteutettu jo 1990-luvun lopulta alkaen. Luomutuotantoon siirryttiin vuonna 2010.
Täsmäviljelyn ja luomumenetelmien yhdistelmä ohjaa kaikkea. Tavoitteena maaperän kasvukunnon jatkuva parantaminen, ei vain sadon maksimointi. Pellot nähdään osana laajempaa ekosysteemiä.
Maaperän terveys, ravinteiden kierto ja luonnon monimuotoisuus ovat pitkän aikavälin toiminnan perusta. Muutos on hidasta ja se on tarkoituskin.
Osa kansainvälisiä yhteisöjä
Verkostot
Knehtilä on osa kansainvälisiä maatalousverkostoja, jotka jakavat saman näkemyksen kestävän ja uudistavan ruoantuotannon tulevaisuudesta.
Global Network of Lighthouse Farms
Kokoaa yhteen maailman edelläkävijätiloja, jotka toimivat esimerkkeinä regeneratiiviselle maataloudelle ja ruoantuotannon uudistamiselle.
Käy sivulla →
Slow Food Farm Network
Yhdistää tiloja, jotka sitoutuvat puhtaan, reilun ja hyvän ruoan tuottamiseen — paikallisesti, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.
Käy sivulla →Palopuron Symbioosi
Agroekologinen symbioosi
Knehtilä on keskiössä Hyvinkäällä toimivassa agroekologisessa symbioosissa — Suomen ensimmäisessä moniyritysverkostossa, joka tavoittelee aidosti energia- ja ravinneomavaraista ruoantuotantoa.
Ajatus on pohjimmiltaan vanha: ravinteet kiertävät pellolta takaisin pellolle. Uutta on tapa, jolla se tehdään. Sen sijaan että viherlannoitusnurmi kynnettäisiin suoraan maahan, se ohjataan tilan vieressä sijaitsevalle biokaasulaitokselle. Syntyvä biokaasu tuottaa uusiutuvaa energiaa, ja käsitelty massa palautetaan pellolle lannoitteeksi typpi ja fosfori tallella.
Näin suljetaan kierto, jossa ulkopuolisia fossiilisia lannoitteita ei tarvita. Samalla satotasot nousevat tehokkaamman ravinteiden kierrätyksen ansiosta.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Kari Koppelmäki, joka on kehittänyt mallia tilalla vuodesta 2008, kuvaa sitä vastauksena kestävämpään ruoantuotantoon. Knehtilällä se on jo arkea.
Katso video